Suden nälkä

SUDEN NÄLKÄ

”Nämä tiheiksi kudotut, punertaviksi värjätyt kankaat kuolevat — joku tanssii kauniissa mekossa Tehtaankadun salongeissa ja heittää sen pois. Mutta kun lapset sadan vuoden päästä kysyvät, kuka tämän kaiken oikein aloitti, kaupunki huutaa nimeäni eikä anna kenenkään unohtaa, että minä vapautin heidät.”

Suden nälkä on tarina kolmesta naisesta, joiden tarkkaan piirretyt ääriviivat revitään palasiksi tammikuisessa Turussa vuonna 1918.

Suden nälkä vie 100 vuoden takaiseen sisällissodan Turkuun. Se on tositapahtumiin ja -henkilöihin pohjautuva esitys, joka valottaa turkulaisten punaisten naisten vaiettuja kertomuksia työstä, nälästä ja uskosta suurempaan. Miksi kutomon naiset tarttuivat aseisiin ja minne he katosivat?

Suden nälkä on kantaesitys.

Esitykset

pe 5.10. klo 19 ENSI-ILTA
su 7.10. klo 19 / ke 10.10. klo 19 / la 13.10. klo 14 & 19

to 18.10. klo 19 / pe 19.10. klo 19 /  su 21.10. klo 19

ti 23.10. klo 19 / to 25.10. klo 19 / la 27.10. klo 19 / su 28.10. klo 14 & 19

ke 31.10. klo 19 / to 1.11. klo 19 /    pe 2.11. klo 19

Työryhmä

Ohjaus ja teksti: Sara Koiranen & Vilja Lehtonen

Esiintyjät: Jenni Ali-Keskikylä, Eeli Hallikainen, Noora Happonen, Karoliina Illi, Lassi Karisto, Nanne Pyrhönen, Liisi Vaari

Äänisuunnittelu: Miriam Mekhane & Lassi Vihko
Valosuunnittelu: Olavi Ermala
Puvustus: Linda Ojanen & Paula Tonder
Lavastus: Vilja Lehtonen & Esko Vähätalo
Maskeeraus: Elina Keskitalo

Tuotanto: Jo-Jo Teatteri

Markkinointi- ja viestintä: Maija Salonen
Markkinoinnin assistentti: Oona Seppänen
Grafiikat: Jouni Kuru

Kuvat: Jouni Kuru / Brave Teddy

Huomioitavaa esteellisyydestä

Teatteriin kuljetaan portaikon kautta. Tilaan on mahdollista saapua myös hissillä. Ilmoitattehan hissinkäyttötarpeesta kuitenkin ennen esitykseen saapumista osoitteeseen jojoteatteri@gmail.com. Teatterissa ei ole inva-wc:tä ja wc-tiloihin kuljetaan portaikon kautta.

Puhutaan sisällissodasta!

Järjestämme kolmen esityksen yhteydessä keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään sisällissodan ja esityksen aiheita. Puhumassa ovat alan asiantuntijat yhdessä esityksen työryhmäläisten kanssa. Keskustelutilaisuudet alkavat heti esityksen jälkeen. 
Tilaisuuksiin on vapaa pääsy

Keskustelijat

SU 21.10. TYÖVÄENLIIKE JA NAISET — Naisten merkitys suomalaisille poliittisille työväenliikkeille

Työväenliike järjestäytyi kansallisella tasolla vuonna 1899 Suomen Työväenpuolueeksi ja myöhemmin vuonna 1903 Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi. Millainen oli naisten rooli poliittisessa työväenliikkeessä: kuinka yhteiskunnallisista aiheista kiinnostunutta naista kohdeltiin? Millainen tilanne on nyt, yli 100 vuotta myöhemmin?

Keskustelemassa kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, toinen keskustelijoista julkaistaan pian.

Eeva-Johanna Eloranta (SDP) on turkulainen kansanedustaja ja poliitikko. Elorannan isoisän isä oli Evert Eloranta, joka toimi sosialidemokraattien kansanedustajana vuosina 1908–1918. Koulutukseltaan Eloranta on filosofian maisteri pääaineena kulttuurihistoria ja valtiotieteen maisteri pääaineena sosiaalipolitiikka.

TI 23.10. SISÄLLISSODAN VANKILEIRIT — Vankileirien vaiettu historia

Miten useita tuhansia tappaneet vankileirit syntyivät Suomeen? Mitä vankileireillä tapahtui, ja miksi niiden tutkiminen on käynnistynyt niin myöhään? Keskustelemassa tutkijat Riku Kauhanen ja Marjo Liukkonen.

Riku Kauhanen toimii projektitutkijana Sirkkala 1918-2018 -hankkeessa.Sirkkala-hanke tutkii Turun Sirkkalan kasarmien historiaa, etenkin alueen vaiheita sotavankileirinä ja pakkotyölaitoksena 1918-1923. 

Marjo Liukkonen on tutkija, toimittaja, opettaja ja YTT. Liukkonen on väitellyt Suomen suurimmasta naismurhasta, joka tapahtui Hennalan eli Lahden vankileirillä toukokuussa 1918 . Suurin osa tutkituista naisista ja tytöistä oli kotoisin Turun seudulta. Tutkimusaineistona olivat keskitysleirin viralliset dokumentit sekä vankien muistelmat. 

TO 1.11. SISÄLLISSODAN VAIETUT TARINAT — Traumatutkimus & sisällissota

Sisällissodan tapahtumista vaiettiin vuosikymmeniksi. Miten kansaa jakanutta sotaa tulisi käsitellä? Miten traumatisoivista tapahtumista voidaan puhua eheyttävästi? Keskustelemassa tutkijat Hanna Meretoja ja Anne Heimo.

Dosentti Anne Heimo on sisällissodan muistoihin ja kertomuksiin erikoistunut folkloristi ja muistitietotutkija. Tällä hetkellä hän vetää Sirkkala 1918-2018: Vankileiristä muistin paikaksi ja kulttuuriperintökohteeksi -hanketta.

Hanna Meretoja on suomalainen kirjallisuudentutkija ja kertomusteoreetikko. Hänet tunnetaan laaja-alaisena, filosofis-teoreettisesti orientoituneena kirjallisuuden, kertomuksen ja kulttuurisen muistin tutkijana. Meretoja toimii toiminnanjohtana SELMA-tutkimuskeskuksessa, joka joka keskittyy kertomuksen, kokemuksen ja kulttuurisen muistin tutkimukseen.